Touched by his Noodly Appendage

Touched by his Noodly Appendage
Church of the Flying Spaghetti Monster

keskiviikko 25. maaliskuuta 2009

Sadasviideskymmeneskahdeksas päivä

Keskiviikko.

Whee, ensin Ronnie piti reilun tunnin luennon Espanjan sisällissodasta ja kuinka Francon hallintoa ei pidä niputtaa fasismin joukkoon sillä se oli perinteisempi konservatiivinen oikeistodiktatuuri. Tästä jatkettiin Paddyn vetämässä seminaarissa jossa eroteltiin fasistinen Italia ja natsi-Saksa tarkasti toisistaan eli vaikka päällisin puolin ideologioissa ja valtioissa oli yhtäläisyyksiä, tarkemmin tutkittaessa paljastuu että natsismi oli kyllä Saksassa ihan oma juttunsa eli näitäkään ei saa niputtaa yhteen. Oikein hauskaa. Jengi ei oikein meinannut saada suutaan auki seminaarissa, dominoin taas keskustelua vaikka en ollut edes lukenut kaikkea mitä oli aikaisemmin jaettu. Ilmeisesti keskiverto brittiläinen historianopiskelija ei pysty analysoimaan Italian ja Saksan valloitus"tyylejä" toisessa maailmansodassa. Tai ulkopoliittisen menestyksen (ja erityisesti sen puutteen) vaikutusta sisäpolitiikkaan.

Pienen tauon jälkeen Suen luennolla jatkettiin naisten oikeuksien historiaa. Tälläkertaa keskityttiin Tulitikkutyttöjen lakkoon joka oli iso juttu aikanaan mutta kovin unohdettu osa brittiläisen työväenluokan kamppailua. Enpä olisi halunnut asua 1800-luvun Lontoon East Endissä. Sue maalasi todella synkän kuvan ajasta ja oloista, vaikka todennäköisesti säästelikin adjektiivejä. 'From Hell' - 'Bottomless Pit of Decay and Despair' - 'Bleak Filth intermingled with Hopeless Grimness', mitä herkkua. Jälleen tuli esiin keskiluokan suuri vaikutus. Siinä missä työväenluokan naiset olivat erinomaisesti poljettu maanrakoon ja yläluokan naiset elivät "kultaisessa häkissä", keskiluokan naiset saivat sentään vähän koulutusta eikä heidän häkkinsä ollut kultainen. Ei siis ihme että nämä naiset lähtivät ajamaan parannusta asioihin ja yksi kohde oli työväenluokan naisten orjuus. Kun 16-vuotias tyttö ei osaa lukea eikä kirjoittaa ja ansaitsee tulitikkutehtaassa 4 shillinkiä viikossa joka ei riitä edes ruokaan, puhumattakaan asunnosta tai vaatteista, ja siinä sivussa tuhoaa terveytensä fosforilla kun samanaikaisesti tehtaan johto jakaa osakkeenomistajille ennätyssuuret osingot - ei ihme että tapaus sai runsaasti huomiota jopa parlamentissä asti. Eikä ihme että kommunismia ja sosialismia pelättiin kuin ruttoa.

Selvittelin luennon jälkeen viisumikuvioita kesän Jenkkilän reissua varten. Suomalainen ei periaatteessa tarvitse viisumia mutta koska kesäleiri maksaa palkkaa, sellaisen kuitenkin tarvitsee. Ja siinäpä ongelma, viisumi pitäisi hakea Helsingissä mutta se nyt ei käytännössä ole mahdollista ja Lontoon lähetystö ei välttämättä sitä myönnä ei-britille. Lähetin sähköpostia lähetystöön Suomen päässä, toivottavasti tulee rohkaiseva vastaus.

And in other news, Australian vaihto notkahti pari askelta eteenpäin. Paddy ja Mike molemmat antoivat siunauksensa ja toivottivat hyvää matkaa. Nyt tarvitsee kirjoittaa vapaamuotoinen hakemuksen liite ("Miksi tahdon Ausseihin? Aurinkoa, uimarantoja ja bikineitä? Tyhmä kysymys") ja sitten byrokratian pyörät pyörimään.

Tänään on Karin synttärit ja äijä pitää sarjakuvahenkiset naamiaiset. Ei mitään hajua asusta ja koska olen onnistunut unohtamaan molempien pankkikorttieni PIN-koodit, en edes pysty ostamaan asua kaupungilta. Taidan repiä vanhan t-paidan rikki, shortsit jalkaan ja olen Hulk. Mistähän saisi vihreätä maalia ja lihakset?

1 kommentti:

Jorma kirjoitti...

Kiitos jatkamisesta. Päivittäinen blogi on ilmeisesti ammattivaikuttajan ase. Opiskelijablogin pitäjää voi lukea ja tulkita myös väliinjäävien tekstien perusteella. Substanssista senverran, että meillä ajankohtaista Brasilian orjien vapautus joskus 1800-luvulla.