Touched by his Noodly Appendage

Touched by his Noodly Appendage
Church of the Flying Spaghetti Monster

keskiviikko 4. helmikuuta 2009

Sadasyhdeksäs päivä

Kaksi luentoa historiasta. Ensin Ronnie-setä mumisi epäselvästi totalitarianismista 1900-luvulla ja sitten Sue-täti luennoi feminismin historiasta ja naisten vähäisestä merkityksestä perinteisessä historian tutkimuksessa.

Ronnie on kunnon vasemmistolainen, tosin ei sentään yrittänyt väittää Stalinismia onnen auvolaksi kuten Jaakko Laakso ja muut taistolaiset kotosalla. Mutta hyvin selvitti miksei Saksassa tapahtunut Bolsevikkista vallankumousta talvella 1918/19:

1. Saksassa oli kohtuullisen suuri keskiluokka joka olisi murskattu vallankumouksessa. Niinpä se mieluummin liittoutui hallinnon kanssa kuin kapinoi sitä vastaan.

2. Saksan liittoparlamentti oli toimiva elin - vaikka sen päätökset eivät sitoneet Keisaria, hän otti ne usein huomioon. Siten saksalaisilla oli käsitys (tosin osin valheellinen), että heillä oli vaikutusvaltaa maan asioissa.

3. Saksan talonpojat eivät olleet maaorjia vaan maanomistajia. Heillä ei ollut tarvetta vallankumoukseen ja he pelkäsivät lähes hysteerisesti kollektivisointia. Niinpä talonpojat tukivat hallitusta.

4. Ammattiliitot olivat sallittuja Saksan työläisille jo aiemmin. Siten työväenluokka oli tottunut ajamaan asioitaan neuvottelujen tai lakkojen kautta ammattiliiton ansiosta. Vain radikaalit toivoivat vallankumousta, suurin osa työväenluokasta oli täysin tyytyväinen siihen että ammattiliitto paransi oloja pikku hiljaa.

Siinä neljä tärkeintä syytä siihen miksi matruusien kapinasta alkanut "vallankumous" kuoli hiljakseen pois eikä päässyt valtaan Saksassa. Riitti että Keisari luopui vallasta ja parlamentaarinen demokratia julistettiin voimaan. Se että Hitler käytti olemassaolevia rakenteita vallankaappaukseen onkin jo eri asia.

Tsaarin Venäjällä tilanne oli toinen. Keskiluokka oli onnettoman pieni ja hajanainen, talonpojat vaativat maata itselleen aristokraateilta, työväenluokka kaupungeissa ei haaveillutkaan ammattiliitoista ja kaiken lisäksi armeijan johto oli menettänyt uskon vallanpitäjiin. Niinpä ei olekaan suuri yllätys että helmikuun vallankumous oli niinkin veretön - kukaan ei ollut enää puolustamassa Tsaarin valtaa. Ja sama toistui lokakuussa - väliaikaishallinto ei ollut saanut rauhaa aikaiseksi, maareformi oli alkutekijöissään, tehtaita yritettiin edelleen pyörittää ympäri vuorokauden (armeijan tukemiseksi, joka oli jo hävinnyt sodan).

Eli hyvin mielenkiintoinen luento, tosin monesti teki mieli esittää eriävä mielipide Ronnien muminaan. Taidan silti säästää paukut seminaariin. Englantilaisen akateemikon on helppo ihannoida kommunismia, vaikka Ronnie sentään kävi nopsasti läpi Stalinismin rikokset - gulagit, teloitukset, NKVD/KGB:n toimet jne. Toisaalta, teoreettisella tasollahan kommunisma on ihanainen utopia, harmin paikka että käytännössä se ei voi ikinä toimia - koska ihminen on mitä on. Enkä ole edes ainoa finski paikalla, Jonnakin oli ottanut saman modulin. Mukava oli myös törmätä useaan tuttuun syksyn hissan ja politiikan kursseilta. Jengi jopa morjensti vielä. How nice.

Nais-/feminisminhistoria olikin sitten jo vähän eri juttu. Tärkeä aihe silti mutta vähän huvitti kuinka paljon Sue toitotti että "ei tämä ole miesvihaa" ja "tärkeää on tuoda kaikki näkökulmat esiin" ja silti moduuli on käytännössä eurooppalaisen valkoisen naisen taistelua eurooppalaista valkoista miestä vastaan. No, jokaisen piti pitää kahden minuutin esitelmä jostain merkittävästä naisesta joten puhuin Leni Riefenstahlista. Tosin ei ollut oma valinta - Sue heitti sattumanvaraisesti nimilappuja jengille. Silti, Leni oli kyllä hyvä valinta. Tämä ensimmäinen kansainvälisesti arvostettu ja merkittävä naisohjaaja oli sentään Hitlerin hovikuvaaja, joka ikuisti niin Nürembergin natsikokouksen kuin Berliinin olympialaisetkin, kaikkien muiden töidensä ohessa. Leni ei missään vaiheessa kuulunut Kansallissosialistiseen puolueeseen ja väitteet hänen intiimeistä suhteistaan Göringin, Goebbelsin ja Hitlerin kanssa olivat kaikki entisen poikaystävän panettelua. Mikä sinällään oli helvetin huvittavaa, voin kuvitellä sen tyypin aivoitukset:
"Vitun ämmä anto mulle kenkää, muutan siis Jenkkeihin ja... kirjoitan feikkipäiväkirjan Lenin nimissä jossa se panee kaikkien isokenkäisten natsien kanssa! PARAS KOSTO IKINÄ!"

Hitler tykkäsi Lenistä niinkauan kuin neiti poseerasi itse luontoleffoissaan tuntureilla tai jäätikoillä tai kun hän kuvasi stereotyyppisiä arjalaisia karussa luonnossa, koska se sopi yhteen myyttisen Arjalaisuuden kanssa. Mutta kun Olympia (leffa Berliinin olympialaisista) päättyi Jesse Owensin yönmustan ja atleettisen kropan nuoleskeluun, Leni ei enää ollutkaan niin kovaa sanaa Aatun tai natsipamppujen keskuudessa.

Mutta kuten aina, pienisieluiset ihmiset riivasivat Leniä sodan jälkeen aina hänen kuolemaansa asti, ylläpitäen väitteitä tämän rietasteluista Aatun kanssa tai sitkeitä natsisyytöksiä, vaikka Länsi-Saksan natsituomioistuin vapautti Lenin kaikista syytöksistä. Vaikka todellinen syy saattoi olla kateus - mikäs sen mukavampaa kuin siirtää kilpaileva kuvaaja/ohjaa pois tieltä vähäisiä rahoituksia viemästi kuin syyttää tätä natsiksi? Siis elävä (aina vuoteen 2003 asti) esimerkki natsismin demonifikaation vaaroista. Joo, natsit tekivät ikäviä asioita mutta niiden/heidän demonisointinsa ei hyödytä mitään. Jos jotain opin viime syksyn "No Hitler, No Holocaust?"-esseen kirjoittamisesta, oli se että vain harvat saksalaiset oikeasti olivat murhanhimoisia psykopaatteja. Toisin sanoen, Holokausti voisi aivan yhtä hyvin tapahtua jossain muualla. Ja onhan se melkein jo tapahtunutkin, Jugoslavian hajoamissodat sekä Ruanda parhaina esimerkkeinä.

Jokatuokin ajatusleikin Kalla-ahoon/Perussuomalaisiin ja Vihreisiin jotka ovat olleet iloisesti syksyn ajan törmäyskurssilla. Ongelma ei ole siinä onko Kalla-aho rasisti tai Vihreät yön timojen rakastajattaria vaan kommunikaation puute. Musta mies raiskaa siinä missä valkoinen, keltainen tai punainen mies. Tai jopa nainen. De facto, ei sitä tarvitse peitellä. Raiskaus on iljettävä rikos ja siitä pitää rangaista. Vaikeuksiin tullaan silloin kun kokonainen kansanryhmä, koska ne ovat erinäköisiä, syyllistetään yksilöiden rikoksien takia. Tai kun vastaiskuna yksilöiden rikokset painetaan villaisella jotta kyseistä kansanryhmää ei syyllistettäisi. Ruotsi on iloisesti lasketellut tätä rinnettä pitkin - maahanmuuttajien tekemiä rikoksia piilotellaan ja vähätellään rasismin välttämiseksi, lopputuloksena uusnatsien suosion lähes räjähdysmäinen kasvu. Suomessa on vältetty useita Ruotsin tekemiä virheitä, jälkijunassa kun matkustetaan, joten tämäkin virhe olisi vältettävissä. Rikoksiin syyllistyneet pitää karkoittaa takaisin kotimaahansa, riippumatta onko siellä hyvä elää vai ei, suomalaisella mittapuulla. Maahanmuuttotilaisuuksissa tämä fakta pitää tuoda pakolaisille/maahanmuuttajille selkeästi esille. Riko sääntöjä, lennä ulos, piste. Mutta silti on inhimillinen velvollisuus (myös Suomella!) ottaa vastaan pakolaisia ja maahanmuuttajia. Vaikka rikollisuusaste Helsingien somalien keskuudessa on suurempi kuin kanta-asukkaiden, se on silti HYVIN PIENI osa kokonaismäärästä, eli leijonan osa somaleista elää kunniallisesti, opiskelee suomen kielen ja hankkii töitä. Eli mitä järkeä on syyllistää enemmistöä vähemmistön takia? Xenophobia, erilaisuuden pelko - hyvin inhimillisiä syitä, mutta silti perusteettomia. Huh, mikä selvitys.

Joten tähän mennessä kaikki kolme historian kurssia ovat vaikuttaneet haastavilta mutta mielenkiintoiselta - jäljellä enää Mediahistoria huomenna. Jos sekin jatkaa samaa tyyliä niin pahus, täytyy vähentää bilettämistä ja keskittyä koulunkäyntiin - hirvitys sentään!

Mutta nyt täytyy lopettaa ja kiiruhtaa Laurojen/Annan kämpille etkoille ennen Bushwackersiin siirtymistä - toistaakseni aikaisempaa kirjoitustani, evoluutio käskee levittämään siementä!

Edit: Bushissa oli vallattoman hupaisaa ja täällä sataa TAAS lunta! Olin äsken pihalla tanssimassa lumisateessa. Kunnia meni mutta maine kasvaa.

3 kommenttia:

antti kirjoitti...

Ja sinä muka vasta lähdit radalle tämän kirjoituksen jälkeen. Olit selvästi humaltunut opintojen alkamisesta, kun pystyn tänne asti näkemään vaahdon, joka helmeili suupielissäsi, kun tuota kirjoitit.

En aivan ymmärrä tuota "jos maahanmuuttaja tekee rikoksen, lähetetään hänet taikaisin sinnemistähäntulikin" -logiikkaa.
Tämä ensinnäkin siksi, että jos minä tai sinä syyllistyisimme samaan rikokseen kohtelumme olisi varsin erilainen.

Toisekseen ongelmat maahanmuuttajien keskuudessa johtuvat usein sopeutumattomuudesta suomalaiseen yhteiskuntaan (tai ehkä siitä, että emme ole kovin avosylin ja -mielin ottamassa ketään vastaan), mikä sitten aiheuttaa ongelmia. Tämä on tilanne Ruotsissa, jossa maahanmuuttajien määrä on aivan toinen kuin Suomessa ja yhteiskunta ei ole tehnyt juuri mitään heidän sopeutumisensa eteen (pl. viime vuosien kehitys).

Sopeutumisen ongelma on myös se, että molempien osapuolten on sopeuduttava, mikä meille pienten kulttuurien edustajille on perin hankalaa.

Anyways, hyvää pohdintaa ja mielenkiintoisen oloisia kursseja. Pienenä pyyntönä toivoisin, että innostuessasi jakaisit yhden pitkän kappaleen mielummin useaan pienempään osaan. Niitä on huomattavasti helpompi lukea.

Jorma kirjoitti...

Nimi on muuten Halla-aho. Tottakai halla on varsin kylmää, kalla. Freudilainen lipsahduas kertoo kaiken kirjoittajan alituisesta, selvästi esiintunkevasta raisistisesta asenteesta. Kalla on VALKOINEN HAUTAjaiskukka. Antin yritys tulkita teksti opintojen alkamisen aiheuttamaksi humaltumiseksija huumaksi on kyllä ymmärrettävä ja looginen, mutta luettakoon sarjaan "kaveria ei jätetä"

oldemar kirjoitti...

No koska antti aloitti maahanmuuttokeskustelulla, pistän lusikkani feminismisoppaan (fallisuus tahatonta), niin saadaan vaahto kuohkeaksi.

Luennoitsija teki oikein korostaessaan, ettei kyse ole vastakkainasettelusta. Tosiasiassa kysymys ei ole taistelusta miehiä vastaan, vaan taistelusta sukupuoleen perustuvaa valtajärjestelmää vastaan. Mutta ymmärrettävää on, että kun kuulija on mies teksti saattaa tuntua henkilökohtaiselta - näkyvä ja valitettava osa antifeministisestä kritiikista on samaiseen tunnereaktioon perustuvaa polemiikkia. Mutta ehkä se kertoo myös siitä, että ne sukupuoliset valtarakenteet, joita feminismi kritisoi ja naistutkimus tutkii, ovat edelleen olemassa.

Toisaalta ko. tieteen saattaisi olla aika hyväksyä se, että tasa-arvo-ongelmat koskettavat myös miehiä, ja laajentaa kenttäänsä oikeasti sukupuolitutkimukseksi. Toisaalta miesten on otettava feminismin haaste vastaan ja ryhdyttävä rohkeasti kyseenalaistamaan ja laajentamaan myös perinteistä mieskuvaa.

Suomessa asiasta keskustellaan aika vilkkaasti. Tässä sillanrakentaja: http://www.minna.fi/minna/artikkelit/malmiprofeministi.html

Mutta hatunnosto kurssille osallistumisesta! Jatka blogin ahkeraa päivittämistä!