Touched by his Noodly Appendage

Touched by his Noodly Appendage
Church of the Flying Spaghetti Monster

maanantai 29. syyskuuta 2008

Kahdeskymmeneskolmas päivä

Rauhallista, rauhallista.
Heräilin jo heti 14:45 aikoihin. Suihku, vaatteet ja soitto Skatielle (eli Sarah). Lähdettiin neljältä etsimään isoa Tescoa. Skatie ei ole täältä kotoisin joten melkoinen seikkailu siitä tulikin. Pelotti niin helvetisti auton takapenkillä. Ei löydetty Tescoa mutta Lidli löytyi joten shopattiin siellä. 44 puntaa paloi mutta nyt on ruokaa taas viikoiksi. Tein tuttavuutta myös Skatien kaverin kanssa joka oli tullut tyttöä morjenstamaan tänne.

Asennettiin Jonin kanssa Hamachit ja testattiin Civ4:sta nopeasti. Voitin 33 minuutissa, tosin karttakin oli Duel eli hyvin pieni. Taktiikka oli vähän epäreilu, hirveä zerg-rushaus hevosmiehillä. Mutta ei se hyvä peli vaan murskavoitto :)

Kohta lähdetään porukalla Trampsiin jossa on joka maanantai opiskelijailta. Viimeksi oli niin hauskaa että uusintaa vain.

Onneksi huomenna on luento vasta 14:15.

YEAH BABY YEAH!

Oli oikein hauskaa taas Trampssissä. Jorasin kaikkien kanssa ja palloilin ympäri areenaa. Aivan mieletön meininki. Pahus, olen niin humalassa ettei kirjoittamisesta meinaa tulla mitään... No, pakko koettaa. Enivei, suurin osa porukasta poistui hyvissä ajoin Trampsistä kampukselle mutta me hardcore-tyypit (eli minä, Heidi, Melinda ja Anna) jäätiin vielä joraamaan. Burgerimestan kautta taksiin ja kotia, jolloin tytöt päättivät että heidän luonaan on jatkot. No sinnehän piti sitten painella. Varmaan puoli tuntia jaksoi ennenkuin oli pakko mennä kotia - mutta sielläkin jauhoin vielä Skatien kanssa pitkään ennenkuin lopulta oli pakko katsoa tosiasioita silmiin ja painua nukkumaan. Eli hyvää yötä!

sunnuntai 28. syyskuuta 2008

Kahdeskymmenestoinen päivä

Oikein rauhallinen sunnuntai. Paitsi mitä nyt vessa oli tukossa viime yön tapahtumien ansiosta. Päivään sisältyi Pizza Hutin tarjoama yhdistetty brunssi&lounas&päivällinen ja läppärin hakkausta sekä hieman jopa sosiaalista kanssakäymistä niin suomalaisten kuin alkuasukkaidenkin kera.

Itse asiassa, mitään ei oikeastaan tapahtunut, mitä nyt Jenny meinasi vetää herneet nenään vessan takia (business as usual).

Sivistin itseäni blogimaailmassa. Ei olisi kannattanut, alkoi taas vain harmittaa idioottien amerikkalaisten takia. No, onneksi siellä on fiksujakin joukossa. Kauhu-unissani McCain voittaa vaalit ja saa sydärin ekan kuukauden jälkeen, jolloin Palinilla on iloisesti kolme vuotta ja yksitoista kuukautta aikaa olla vielä huonompi pressa kuin Bush Jr.

"Olen ulkopolitiikan ammattilainen koska Venäjä on niin lähellä Alaskaa" WTF?!



Ja parasta on että Tina Feyn puheet on 99% Palinin omasta suusta Katie Couricin haastattelusta.

lauantai 27. syyskuuta 2008

Kahdeskymmenesensimmäinen päivä

Jehna, ei varmaan ole kenellekään enää yllätys että aamu alkoi kauhealla krapulalla. Pelailin Space Empires V:sta pari tuntia, kävin SU:ssa nostamassa käteistä ja tilattiin Jonin kanssa Pizza Hutista pitsat. Johan olo parani.

Toimin Sarahille makutuomarina, kun se valitsi paitaa veljensä vierailua varten. Totes että "sä olet varmaan nähnyt tissejä ennenkin kun olet ollut naimisissa ja kaikkea" ja ihan suvereenisti vaihtoi paitaa siinä mun edessä. No, sanon vain että hyvä runko ja niin edespäin.

Joo, Sarah toi veljensä ihan kättelemään mua. Näin silmistä että se oli hiukan skeptinen mun suhteen. Ei tullut yllätyksenä, Emmin ja Tiian mutsit ovat kuulemma olleet jo puhelimessa vähän että "mitä semmonen 27-vuotias siellä tekee!?" Onneksi mulla on rajaton luontainen charmi, äkkiäkös äidit hurmataan, varsinkin kun Annan äidin hurmasin jo Helsinki-Vantaalla silloin aikanaan.

Enivei, porukka kerääntyi 24:seen bilettämään. Pelattiin alkuun ristiseiskaa kunnes väkimäärä keskeytti korttipelit. Juoruttiin ja höpötettiin, paikalle tuli mukavasti muitakin kuin vain suomalaisia. Anna innokkaana raahasi mut ja Theon Diveen jossa oli livebändejä tänään. En nyt jaksa kaivaa esiin niiden nimiä mutta aika paskaa oli loppujen lopuksi. Onneksi maksoi vain puolitoista puntaa sisään.

Palattiin takaisin 24:seen jossa Joni oli jäänyt isännäksi ja kas, sain kuulla että joku oli oksentanut vessan lattialle. Siitähän se riemu repesi oikein urakalla. Ei auttanut muu kuin kääriä hihat ja kaivaa moppi esiin ja ruveta luuttuamaan. About puoli tuntia meni mutta vessa kiilsi taas ja Kari lainasi ilmanraikastinta, niin ei enää edes haise pahalta. Toivottavasti tytöt ei huomaa - molemmat nimittäin lähtivät jo alkuillasta yöjalkaan.

Porukka katosi hiljalleen ja bileet kuivuivat kasaan - joten nyt kellon lyödessä yksi aamuyöllä istun päivittämässä blogia. No, aina ei voi voittaa, ei edes jokakerta joten seuraavan kerran on suorastaan pakko mennä paremmin!

Kahdennenkymmenennen päivän ilta

Otsikkohirviö :)

Theo toi joukon toisen vuoden suomalaisia tänne ja höpistiin jonkin aikaa. Puoli ysin maissa ajettiin jengi ulos ja siirryttiin Diveen karaokea varten. No, eipä ollut hyvä idea. Karaoke ei ollutkaan päälavalla vaan baaritiskin vieressä ahtaasti. Ja aivan helvetin kovalla. Siirryttiin isoon saliin, jossa oli viileämpää ja rauhallisempaa. Tosin sitä ennen potkaisin pöytää ja kaikkien tuopit kaatuivat. Heikki, Walter ja minä jouduimme vaihtamaan housut. Olipa taas fiksu olo.

Anna keksi että lähdetään Bushwackersiin joten tilattiin taksi. Kaikki eivät mahtuneet ekaan taksiin joten Tiiu, Tiia ja allekirjoittanut tulimme perässä. Bushwackersin portsari sitten ilmoitti että olen aivan liian "casual" - t-paidassa ja farkkutakissa enkä siten päässyt sisään. Craptastic. Tytöt onneksi päättivät jäädä myös ulkopuolelle joten mentiin naapuriin, Reflex-klubille jossa oli kasari-ilta. Meillä olikin yllättävän hauskaa, varsinkin "Dirty Dancing"-kisan aikana. Ei harmi kyllä voitettu, joku läski brittieukko varasti palkinnon. Joka olisi ollut niinkin hieno kuin elävän kokoinen pahvinen Patrick Swayze -ständi.

Essi pisti viestin että Bushwackersissä oli tylsää, joten lähdettiin ulos ja porukalla takaisin kampukselle. Jatkobileet oli 24:ssa, tottakai. Meno ei kylläkään yltynyt kovinkaan villiksi - Essi meni omaan kämppäänsä nukkumaan heti, Tiia sammui mun petiin ja Walter yritti Annan housuihin, huonolla menestyksellä. Saatoin tytöt koteihinsa ja painuin itsekin pehkuihin.

Pitää testata tuo Reflex vielä uudestaankin, vaikka sinne oli suolainen 5£ sisäänpääsymaksu.

perjantai 26. syyskuuta 2008

Kahdeskymmenes päivä

Ja taas on perjantai.

Heräsin sopivan ajoissa ja kirmasin SU-kauppaan hakemaan kolmioleivän, sitruunavettä ja röökiä. Tallustelin kaikessa rauhassa luokkaan japanintuntia varten. Ihmettelin miksei ketään muita ole paikalla kunnes tajusin että tunti pidetään BB 79 luokassa. Ja meikäläinen seisoo MB 79 luokan edessä. Tuli vähän kiire.

No, japanintunnit olivat hulvattomia. Japani ei oikeastaan vaikuta edes kovin vaikealta - kielioppi on yksinkertainen, ääntäminen hyvin samantapaista kuin suomessa - ainoa vaikeus on aakkoset. Ja siinäkin pääsee helposti alkuun Romanjin, eli "meidän" aakkosten ansiosta.

Hajimemashite, Kristo desu, Doozo yoroshiku!

Ja jatkossa pitää pubissa aina sanoa Kampai! tuon tutun Cheers! :n sijaan.

Japanin jälkeen menin Chrisin juttusille. Vuokrasopimusta ei tietenkään saanut sähköisenä, kun typerä toimistosihteeri oli poistanut ne printtauksen jälkeen. No, kyllä se lähti faksinakin KELAlle. Ja sain taas yhden lomakenivaskan täytettäväksi, tälläkertaa Australiaan lähdön vuoksi. Eli kun ja jos selviydyn ensimmäisestä lukukaudesta kunnialla, täytän laput ja haen vaihto-oppilaspaikkaa Adelaidesta, University of South Australiasta. Jos kaikki menee putkeen niin olen toisesta vuodesta puolet ausseissa ja toisen puoliskon täällä. Yehaa!

Juoruttiin muiden suomalaisten kanssa, keihin törmäsin kotimatkalla ja päätettiin että porukalla otetaan illan karaokebileet haltuun. Varsinkaan kun tälläkertaa ei tarvitse toogaa...

torstai 25. syyskuuta 2008

Yhdeksästoista päivä

Heräsin kerrankin ajoissa, itseasiassa tunnin liian aikaisin. No, söin loput yö-pitsasta, pakkasin repun ja suunnistin politiikan luennolle. Proffa puhui erilaisista demokraattisista järjestelmistä ja antoi kotitehtäväksi miettiä omat kriteerit demokratialle. Siinäpä sitä onkin aivopähkinää.

Yleinen äänioikeus, se on ainakin selvä - jokaisella täytyy olla edes pieni vaikuttamisen mahdollisuus.

Riittävä äänestysaktiivisuus - jos vain pieni prosentti kansasta äänestää, lopputulos on vääristynyt.

Tasapuoliset mahdollisuudet myös vähemmistöille - rantaruotsalainenkin voi olla presidentti, tai nainen tai vaikka yön timo jos sikseen on. Ovatko naiset edes vähemmistö?

Valvontajärjestelmä, onpa se sitten lehdistö tai jokin muu - valitut edustajat pitää tarvittaessa saattaa vastuuseen tekemisistään, muulloinkin kuin vain vaalivuotena.

Hmm, siinäpä sitä onkin. Proffan mukaan tähän piti käyttää pari tuntia, aikalailla valmista tuli viidessä minuutissa. No, täytyy vielä kirjoittaa word-muotoon ja perustella paremmin niin ollaan valmiita seminaaria varten.

Seminaareja on muuten paljon täällä. Historiassakin on neljä per moduuli ja politiikassa on joka viikko. Onneksi ei ole esiintymiskammoa.

Tänään en kyllä lähde kaupungille vaikka tytöt kuinka ruinaisivat.

Ja lopuksi politiikkaan sopiva kevennys:


Klikkaamalla kuvaa saa sen alkuperäisen kokoiseksi.
Strippi on tietysti Sinfestistä.

Kahdeksastoista päivä

Hyvin alkoi aamu, sillä nukuin pommiin. En halunnut mennä kaksi tuntia myöhässä luennolle joten istuin koneen ääressä masentuneena, kunnes Joni tuli kämpille. Kokattiin pastaa curry-kastikkeella. Kohta tulee makaronit jo korvista ulos.

Asensin Planescape: Tormentin ja pelailin sitä kunnes Emmi, Nora ja Mari saapuivat paikalle ja käskivät mukaan pubi-kierrokselle. Olihan sitä sitten lähdettävä.

Käytiin Lloydissa, Pub 12:ssa, Keystonesissa ja lopuksi Marsissa, jossa oli amatööri jammailuilta. Bluesia ja jazzia ja folkkia. Ihan hyvää settiä - oli todella kansainvälinen olo. Siemailla vähän Strongbowia ja kuunnella hyvää livemusaa. Snägärin kautta kotiin, jossa huomasin yläkerrasta kuuluvan musiikkia. Sinnehän oli ängettävä mukaan. Tunti tai kaksi vierähti vielä mukavasti ennen nukkumaanmenoa.

tiistai 23. syyskuuta 2008

Seitsemästoista päivä

Aamu alkoi iloisesti suihkulla ja Hesarin uutisilla. Kiva juttu, tuo Kauhajoen ammuskelu. Siellä kotimaassa on varmaan piru irti ja spekulointi käynnissä.

Täällä menin ensimmäiselle varsinaiselle luennolleni. History 1010 - Early Modern England. Moduuli käsittelee Englannin historiaa vuosina 1500-1800, keskittyen pääasiassa sosiaaliseen historiaan. Opin myös että Wikipedia ei ole kelvollinen lähde esseitä kirjoitettaessa (ylläri ylläri).

Saimme ensimmäisen kotitehtävän joka oli yhden A4:sen analysointi ja kommentointi.
"An Exhortation Concerning Good Order, and Obedience to Rulers and Magistrates."

Sillävälin kun muut ihmettelivät luennoitsijan yleispäteviä höpinöitä, meikäpoika luki lapun läpi, menin läppärillä koulun verkkoon ja kirjoitin vastaukseni modulin keskustelupalstalle. Tehokasta ajankäyttöä.

No, hieman hirvitti kirjalista. Kolmetoista kirjaa on pakko lukea modulin aikana, yleissivistäviä onkin sitten sataneljä (104) lisää.

Tänään on pakko pestä pyykkiä, alkaa puhtaat vaatteet loppua.

maanantai 22. syyskuuta 2008

Kuudestoista päivä

22.09.2008

Lukuvuosi alkaa varsinaisesti tänään.

Tosin minulla ei tietenkään ollut luentoja. Mikä oli vain hyvä asia.

Heräsin puolen päivän aikoihin kun Nora tuli valittamaan flunssaa ja arkeologian järkyttävää kirjalistaa. Päätin olla ovela ja tarkastaa koulun netistä jos hissan ja politiikan kirjat olisivat siellä jotta voin hakea ne kirjastosta jo ennen ensimmäistä luentoa. Olihan ne, joten shortsit jalkaan ja menoksi.

Kirjasto oli taas elämys. Ei nimittäin ihan pieni olekaan. Kolme kirjaa piti etsiä. Löysin yhden ja lainasin sen. Samalla huomasin että nurkassa oli aidalla eristetty "Restricted Area". No, sinnehän piti heti ängetä. Ja kappas, löysinkin toisen tarpeellisen kirjan. No, lainasin senkin ja laina-aika oli peräti KAKSI TUNTIA JA 45 MINUUTTIA!

Juostiin Arlan ja Jonin kanssa Costcuttersiin ostoksille, koska illalla ollaan menossa Trampsiin joten piti saada aloittelujuomaa. Paluumatkalla parkkeerasin itseni kirjastoon ja päätin että kyllä vaivaiset sata sivua menee tässä ajassa.

Kirja olikin itseasiassa Handbook Guide hissan opiskelijoille. Eli jokainen luku oli oma kokonaisuutensa, yksi käsitteli luentoja, toinen tenttejä, kolmas gradua ja niin edespäin. Joten homma olikin helppoa - luin vain ne luvut mitkä ovat nyt ajankohtaisia ja palautin kirjan. Loppupeleissä ihan fiksu systeemi, haet kirjan pariksi tunniksi, kertaat luvun tai kaksi mitä tarvitset ja palautat sen.

Palattuani kämpille kokattiin Jonin kanssa kasvispastaa, tälläkertaa Madras-kastikkeella. Fiksummat olisivat ehkä tajunneet nimestä tai mustasta etiketistä jotain mutta eihän me. Ryhdyttiin syömään ja molemmilla suu paloi välittömästi. Kastike oli vähän tomaattia ja sipulia ja aivan saatanasti chiliä. Silmät valuivat vettä ja kokista meni. Onneksi muistin vanhan leipäniksin ja sain sentään syötyä annokseni pois. Jäi muuten viimeiseksi kerraksi kun ostan Madras-kastiketta.

Tatu ja Kari joutuivat tulemaan meille tekemään kanatacojaan koska poikien kämpä uuni on ikivanha ja niin pieni ettei vuoka mahtunut sen sisään.

Illalla on Trampsissä Chav's & Hoodies -bileet. Onneksi noita huppareita on mukana. Alkubileet on meillä, tottakai. Ja huominen luento on vasta klo 14:15.

Toivottavasti en ole tässä kunnossa tänä iltana:


Roosa, Ella ja allekirjoittanut itse, imitoin Nykäsen Mattia selvästi.

YEAH!

Trampsissä oli helvetin hauskaa. Ja saatiin aikaan palohälytys kämpillä.

Suomalaiset kokoontuivat taas meidän keittiöön aloittelemaan. Oli oikein rattoisaa kunnes palohälytys alkoi soimaan. No, porukka kirmasi pihalle, paloauto tuli paikalle ja syykin selvisi:
meidän eteisestä joku oli rikkonut hälyttimen lasin ja aiheuttanut hälytyksen. Alkoi tietysti yleinen syyttely kunnes ihmiset rauhoittuivat ja todettiin että se oli varmaan vahinko tai joku ulkopuolinen.

Hälytyksen jälkeen ei ollut hirmuinen bilefiilis, joten siirryttiin porukalla The Diveen eli kampuksen baariin ja juotiin siellä itsemme mukaviksi. Yhdentoista maissa otettiin taksi ja siirryttiin Trampsiin. Ja ihme&kumma, ei ollut edes ryysistä sisällä.

Tanssia, laulua ja viiniä. Siinä loppuillan ohjelma. Valtavasti oli kauniita naisia jokapuolella, silmät melkein putosivat päästä. Onneksi myös muutama Emmerdale-britti oli paikalla niin tiesi ettei nähnyt unta...

Kebabpaikasta burgerit naamariin, taksi kampukselle ja Afterparty vielä meidän keittiössä. Kaikilla oli hauskaa, suurin osa tanssi kiukulla ja kaikki pääsivät turvallisesti kotiin asti. Kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut ilta.

Viidestoista päivä

Sondag. Suntag. Sunday. Sunnuntai.

Toisin kuin melkein kaikilla muilla, minulla ei ollut krapulaa. Mukavaa vaihtelua.

Koululla oli tutustumispäivä, joten jokapaikka oli täynnä lukiolaisia vanhempineen. No, SU-kaupasta kolmioleipä aamupalaksi, letti ojoon ja respaan josta lähdettiin keilaamaan.
Eli International Center oli järjestänyt halukkaille kansainvälisille keilauskisan.

Päädyttiin Jonin kanssa samalle radalle yhdessä romanialaisen ja kolmen kiinalaisen kanssa. Ja ylläri ylläri, Sandy Hwong (tai jotain) voitti. Sellainen 150-senttinen ja nelkyt kiloinen keiju. Rakastuin heti.

Keilattiin parin tunnin ajan ja päätettiin suomiporukalla että tullaan uudestaankin. Paluumatkalla Emmi soitti ja kutsui leffailtaan. Joten Tatu, Joni, minä, Emmi, Nora ja Mari syötiin pitsaa ja tapitettiin Seven. Emmi ja Mari eivät olleet nähneet pätkää ennen joten loppuratkaisu oli sopivan karmaiseva.

Leffan jälkeen kello oli vasta puoli yhdeksän, joten siirryttiin Karin kämpille katsomaan Sweeney Toddia mutta tunnin yrittämisen jälkeen - kun leffa ei vieläkään pyörinyt - luovutin ja siirryin omaan mökkiin.

Ja päätin vähän pelata Civilization 4:sta pitkästä aikaa. Ja 05:08 aamuyöstä havahduin todellisuuteen, "vois ehkä nukkuakin".

Neljästoista päivä

Lauantai. Fresher's Ball. Fuksiaisviikko lähenee loppuaan. Koulu alkaa toden teolla kohta.

Ja mitä meikäläinen tekee?

Lukee nettisarjiksia melkein koko päivän.

En ostanut 12£ lippua tanssiaisiin koska puku ei ehtinyt ajoissa Suomesta tänne. No, myöhemmin sain kuulla etteivät bileet kovin kummoiset olleetkaan.

Pahus, olisi pitänyt kirjoittaa tämä heti lauantaina, koska nyt en oikein muista mitä tapahtui. Tai sitten ei tapahtunut mitään kovin kummoista.

Brittikämppikset olivat lähteneet viikonlopuksi kotiin, Jennyä lukuunottamatta, joten oltiin Jonin kanssa kaikessa rauhassa. Jenny on kikkarapäinen blondi, cheerleader ja oikein söpö. Melko tempperamenttinen kylläkin. Ja paikalliset pojat juoksee sen ikkunan alla öisin. Eli täydellinen kämppis.

Toinen paikallinen tyttö on Sarah. Myöskin blondi, tosin suorat hiukset. Sarah on vähän vanhempi, 25 tai jotain sinnepäin. Selkeästi rauhallisempi tapaus. En ole ehtinyt tutustua tarkemmin.

Sitten pojat. James ja Ben ovat molemmat 18-vuotiaita, kotoisin lähialueelta ja puheliaita. Eli mekkala on melkoinen, molemmilla kun on paljon kavereita täällä. Ben muistuttaa huolestuttavan paljon kaimaansa eli vanhinta kummipoikaani. Molemmat ihan ystävällisiä ja kohteliaita.

Siinäpä se.

perjantai 19. syyskuuta 2008

Kolmastoista päivä

HUUUOH.

Politiikan esipuhe ja workshoppi. Vieressäni istuneilla tytöillä oli varmaan mukavaa kun hönkäilin vanhaa viinaa ilmoille.

No, autoin Neeshaa muuttamaan, söin kolmioleivän ja turin Jonin, Karin ja Matiaksen kanssa pihalla.

Olo oli mitä mainioin joten hengailin läppärin kanssa, lueskellen nettisarjiksia. Nora, Mari ja Emmi tulivat käymään juuri ennen toogabileitten alkua. Tytöt olivat oikein panostaneet lakanoihinsa. Lähtivät Jonin kanssa bileisiin, allekirjoittanut ilmoitti jättävänsä väliin.

No, eihän siitä mitään tullut kun puoli kympin aikoihin Nora tuli hakemaan mua: "paskat bileet ilman Kristoa!" Joten oli pakko lähteä. Divessä oli siis Toogakaraokebileet. Hiukan mahtavaa. Jorasin kaikkien kanssa mutta en päässyt laulamaan, tosin lavalle oli melko paha ruuhka. Mutta kun pääsee sämpylään pihviksi kahden tytön väliin, ei sovi valittaa.

Ja AfterParty oli 24:ssa, tottakai. Enimmäkseen suomalaisia, Jonin kanssa leikittiin portsareita ja pidettiin huolta ettei ylimääräisiä ängennyt sisään. Läppä oli jo melko levotonta mutta tunti jaksettiin vielä riehua.

Ja nyt lopultakin unten maille.

torstai 18. syyskuuta 2008

Kahdestoista päivä

Jeh, nukuin iltapäivään asti. Suihku, vaatteet ja aamupalalle koulun ruokalaan. Kanttiinissa oli tietysti lounas tarjoilu joten söin Chili Con Carnea riisillä (2.25£). Student Unionissa oli juliste/dvd/vaate-myynti mutta ainoa kiinnostava oli 180cm korkea Jessica Alba juliste. Eikä se olisi mahtunut mun huoneeseen kuitenkaan. Harmin paikka.

Pikainen kauppareissu ja kolmen aikoihin alkoi historian leffa/viini-ilta. Katsottiin Conspiracy jonka olin kyllä nähnyt jo aikaisemmin mutta kyllä näin laadukkaan pätkän katsoo uudestaan.

Leffan jälkeen oli hetkisen aikaa vapaata keskustelua, yllättävän monelle leffa opetti uusia asioita. Sinällään harmillista koska se ennakoi tylsää syksyä jos käydään minulle tuttuja juttuja läpi. No, ainakin Early Modern British History pitäisi olla opettavaista.

Illalla on kahdetkin bileet, Wyvernissa sekä Chandlerissa. Mennään varmaan ensin Wyvernin bileisiin kun ne ovat tuossa naapurissa ja sieltä jatketaan Chandleriin. Kuka tietää minne tässä vielä päätyy?

keskiviikko 17. syyskuuta 2008

Yhdestoista päivä

Aika tylsä päivä, ei juuri tapahtumia.

Aamulla heräsin taas karmeaan kankkuseen, as usual.
Sitä podin pitkälle iltapäivään. Sain sentään syötyä pari leipää ja mandariinin. Nora hajos kämppiksiinsä ja tuli tänne joten katsottiin Hellride-niminen leffa. Ihan ok tasoinen.

Kuuden maissa käytiin Jonin kanssa Costcuttersissa shoppailemassa. Mökillä ajattelin vain mököttää Civilizationin parissa loppuillan mutta Kari ja Ella tulivat hakemaan meitä Harryn ja Kallen bileisiin joten lähdettiin siellä pyörimään.

Kerrankin oli antisosiaalinen olo joten poistuin takaisin mökille ja palaan alkuperäiseen suunnitelmaan eli mököttämiseen Civilizationin kanssa.

Linkity link link

Pari hyvää sivustoa.

The Bad Astronomy Blog

Phil Plait kommentoi tähtieteestä, skeptisismistä, politiikasta ja tieteestä ylipäätään. Erittäin hyvin kirjoitettu ja viihdyttävä. Ja ohessa vielä oppiikin.

Wordsplosion!

Jos englannin kielioppi on hallussa niin tämä sivu on hauska.

Engrish!

Ihanat aasialaiset ja heidän ihastuttava tapansa kirjoittaa englantia ilman osaamista. Ratkiriemukas sivusto.

Sinfest

Yksi parhaimmista sarjakuvista mitä olen koskaan lukenut, ellei jopa paras. Aina ajan tasalla ja päivittyy usein.

tiistai 16. syyskuuta 2008

Kymmenes päivä

Joo, eilisestä. Tramps oli/on järjettömän sokkeloinen ja ruuhkainen paikka. Olen monta kertaa valittanut Suomessa huonoista baaritiskeistä mutta tää Tramps vei kyllä voiton ja kirkkaasti. Käytin myös melkein tunnin etsimällä vessaa, jonottamalla ja etsimällä suomipöytää paluumatkalla. Joo, lähdettiin Noran kanssa kotia, otettiin burgerit matkalla ja se oli siinä.


TIISTAI! Ei koulua mutta heräsin brittipoikien älämölöön. Hampipesu, letti jonoon ja pihalle hakemaan aamupalaa. Palasin kokiksen ja kolmioleivän kera takaisin kämpille jossa myrtsi siivooja ja Jenny odottivat. Sain haukut koska keittiö oli paskainen. Joo, terve. Jos koko kämppä lähtee bailaamaan illalla, niin turha odottaa että yhdeltätoistä on keittiö putsiskleen. No, en ruvennut väittämään vastaan, koska se olisi ollut hieman turhaa siinä tilanteessa, vaan ryhdyin keräämään roskia. Vein roskat ja menin opinto-ohjaajan luokse. Sain moduulit järjestykseen ja lukujärjestyskin näyttää järkevältä. Palasin kämpille jossa Jonni oli jo, joten kannettiin pullot sekä tölkit pois - ja meitsi tiskas! Ihmeiden ihme!

Loppupäivä menikin läppärin edessä homehtuessa, tosin kävin Student Fairissa rekisteröimässä itseni paikalliselle lääkärille.

Illalla oli sitten "baijerilaiset olutfestarit" joten sinnehän oli pakko päästä. Se olikin sitten pelkkää myötähäpeää. Toivottavasti yksikään saksalainen opiskelija ei ollut paikalla. No, semihauskaa oli.

Turisin paikallisen misukan kanssa joka myös lukee historiaa joten yhteistä puheenaihetta oli. Mutta koska olen herrasmies, ilta päättyi neidon saattamiseen omaan kämppäänsä - kortsupaketit ovat vieläkin avaamatta, prlk.

Onneksi huomennakaan/tänäänkään ei ole koulua, joten voi nukkua niin pitkään kuin kämppikset antavat.

Hyvää yötä, käsille työtä!

maanantai 15. syyskuuta 2008

Yhdeksäs päivä

Suihkusta tuli taas vain kuumaa vettä. Yllättävän nopeasti pystyy peseytymään kun motivaatio on kohdallaan. Kylppäriin oli ilmaantunut naisellisia hygieniatarvikkeita. Pitää varmaan alkaa laskemaan wc-pytyn kansi jatkossa.

No, jugurtti naamariin, reppu selkään ja kohti ensimmäistä oppi-tuntia, jonka piti professori Paddy McNally. Joo, tipahdin hiukan kun mies esitteli itsensä. Pälvikaljun omaava semi-kääpiö, tollanen 150cm tai jotain. Mutta puhui selkeää englantia ja suhtautuu ilmiselvän intohimoisesti historiaan. Opiskelijaryhmäämme kuului jopa tyttöjäkin, vaikka etukäteen olin ollut vähän skeptinen.

Kävin kirjastossa ja netti yhteys palautettiin. "Don't do it again". No, en ennenkuin löydän paremman keinon kiertää se palomuuri, mielellään ilman kiinnijäämistä. Edes irkki ei toimi. Ja Messengerikin pätkiin. P2P puhumattakaan. WWW-sivut käytännössä ainoa asia minkä palomuuri päästää läpi. Kyseessä ei ilmeisesti ole edes koulun linjaus vaan palveluntarjoaja.

Yhdeltä on ensimmäinen History Workshop. Sen jälkeen pitää käydä kaupassa ja sitten alkaa taas bileet - tämän illan teema on teknoreivit. Plus, Tramps-yökerho avaa ovensa opiskelijoille. No, huomenna ei ole virallista koulua ollenkaan...

Workshop oli erittäin mielenkiintoinen ja hyvä avaus paikalliseen yliopistoelämään. Proffa jakoi jokaiselle lapun jossa seisoi seuraavat lauseet:

History seeks only to show what actually happened. -von Ranke

History is but a pack of tricks we play on th dead. -Voltaire

All history is contemporary history. -Croce

The history of all hitherto existing society is the history of class struggle. - Marx&Engels

Consciousness of the past alone can make us understand the present. -Luethy

The fundamental justificaiton for historical study ... is that history is necessary: it meets a basic instinct and need of men living in society. -Marwick

Professional historians publish works that no sane person would attempt to read from beginning to end. -Evans

History as a discipline cannot lay claim to predictive powers. -Biddiss

Jokainen arvioi lauseet asteikolla yhdestä viiteen, vitosen ollessa "täysin samaa mieltä" ja ykkönen tietysti vastakohta. Sitten keskusteltiin lauseista ja perusteltiin omia mielipiteitä ja proffa heitti omaa näkemystään/kokemustaan peliin. Avasin itsekin sanaisen arkkuni ja saimme keskustelun aikaan empatia vs sympatia -ajatusmallista historioitsijalle. Sympatia on helppoa, empatia vaikeaa. Olin muuten ainoa joka pystyi suoralta kädeltä asettumaan orjakauppiaan asemaan ja puolustamaan orjakauppaa. Ei sillä että kannattaisin sitä vaan koska jos tavoitteena on kirjoittaa edes jotenkin objektiivista tekstiä menneistä tapahtumista, historoitsijan pitää kyetä asettumaan hyvinkin erilaisten ihmisten asemaan.

Jos kirjoittaa etäältä, vain kylmän objektiivisesti, tulee tekstiä tyyliin "orjuus oli hyvä juttu amerikan mustille" koska elinolot olivat paremmat orjuudessa kuin ensimmäisinä vuosina vapaudessa. Jos taas tuntee vain sympatiaa sorrettuja kohtaan, tulee harhaanjohtavaa tekstiä, tyyliin Goldsteinin "Hitler's Willing Executioners".

Hmm, tulipas vuodatusta. Joka tapauksessa, tunti herätti heti ajatuksia ja keskustelua. Vierustoveri totesikin heti pois lähtiessä että "wow, really makes you think". Oli hankala pidätellä hymyä, totesin vain että "yeah, food for though".

Duunattiin Jonin kanssa pastaa curry-kastikkeella. Onnistui yli odotusten ja oli ihan hyvää. Nyt ei varmaan auta muu kuin aloittaa jo nestetankkaus iltaa varten, Tescon kolmen litran siideripullolla.

Kahdeksas päivä

Sunnuntai valkeni ja samalla vuosituhannen darra. Eli viikon mittaisella bailaamisella ONKIN seurakset, prlk. Tein kuolemaa tiukasti iltapäivään asti. Mikä oli hyvä asia, sillä Ben, James, Jenny ja Sarah saapuivat. Siis brittikämppikset. Molemmat tytöt ovat oikein nättejä eli silmänruokaa on jatkossa ihan kotosalla. Lisäksi Jamesin tyttöystävä hengailee täällä jatkossa paljon.

Katsottiin Noran, Emmin, Jonin, Jonnan ja Heinin kanssa Sormuksen Ritarit ja Kaksi tornia, extended editionit. Eli ~8h tuntia. Porukka väheni illan mittaan, lopulta vain Nora jaksoi tapittaa viimeiset minuutit - itsekin taisin jo torkkua.

Enivei, uudet kämppikset vaikuttavat ihan täyspäisiltä ja toivat paistinpannun! Yay! Paikalliset lähtivät Diveen "Super-Hero Sunday"-bileisiin mutta mä jäin mökille. Fiksu olisi mennyt nukkumaan heti kun leffa loppui, mutta onneksi pysyin hereillä sillä kahden aikaan sisään änkesi edellisvuoden asukkaat. Olivat sitten päättäneet kännipäissään tulla jatkoille vanhaan kämppäänsä. No, rauhalliseen sävyyn toivotin hyvät yöt ja ohjasin heidät ulos. Paukuttivat varmaan viisi minuuttia ulko-ovea ennenkuin luovuttivat.

Kello soimaan ja tutimaan, sillä maanantaina alkaa koulu, vähän niinku siistii.

Jaa niin, otin yhteen palomuurin kanssa. Se kun ei mahdollista mitään kivaa, joten kiersin sen pikku apuohjelmalla mutta enkös vain jäänyt kiinni. Ja netti-karanteeniin. Joten aamulla pitää mennä helpdeskille hattu kourassa ruinaamaan anteeksiantoa.

lauantai 13. syyskuuta 2008

Seitsemäs päivä

Jopas jopas. Sain kerrankin nukkua rauhassa. Eilisiltana tuli juotua Divessä vain muutama siideri joten aamulla ei ollut edes krapulaa. Menin pihalle tupakalle ja ihmettelemään hässäkkää jonka yksi taloon muuttava britti sai aikaan. Tavaraa oli poikarukalla aivan helvetisti.

Ei hemmetti, mä sammun nyt. Kirjoitan loput kun herään sunnuntaina.

Dodih, meni maanantaille asti.

Eli, päätettiin sitten porukalla lähteä kaupungille leikkimään turisteja. Käveltiin katedraalille, joka on jostain 1400-luvun alkupuolelta. Siellä oli sopivasti avointen ovien -päivä, joten pääsimme tutustumaan myös katakombeihin ja kellotorniin. Torni olikin kokemus, kellotettiin että ylös meni kesti 6 minuuttia. Portaikko vielä kapeni huolestuttavasti loppua kohden, jopa minulla ottivat hartiat kiinni seiniin.

Ylhäällä oli onneksi erinomaiset näkymät. Worcester ei olekaan ihan niin pieni kaupunki kuin mitä aluksi luuli. Ja metsää on yllättävänkin paljon ympärillä.

Käytiin vähän shoppailemassa ja syömässä kinkkimestassa, jossa buffetin valinnanvaraa oli ehkä kuusi kertaa enemmän kuin yleensä syömässä. Oli ähky. Paluumatkalla huomattiin kuinka paljon tulva oli laskenut. Arvioitiin että veden korkeus oli pahimmillaan ollut ainakin neljä metriä normaalia ylempänä. Onneksi koulu on kukkulalla.

Illalla keitottiin sitten taas kämpillä, koska se nyt on Bilepäämaja. Mukana oli Coit ja James, tyttöjen uusia kämppiksiä. Coitin aksentti oli niin hieno ettei saanut mitään selvää kun se puhui. James oli pullaposkinen 18-vee jolle nousi viina hyvin päähän. Loppuillasta raukka vain hymyili onnellisena ja ihmetteli meidän juttuja.

Theo vei meidät kahteen uuteen baariin, Mars Club oli jälkimmäinen - auki aamu kuuteen asti. Kyllä me jo kolmelta lähdettiin ja Efen Chicken, Burger, Kebab & Pizza Housen kautta kämpille. Hengailtiin vielä kampuksella ennenkuin lopulta menin nukkumaan, todnäk liian myöhään.

perjantai 12. syyskuuta 2008

Kuudes päivä

Huzzah!

Mikään ei ole ihanampaa kuin herätä imurin ääneen. Hautauduin peiton alle kunnes joku hakkasi ovea sen verran tarmokkaasti että oli pakko nousta ylös. No, Joni se siinä kertoi että siivooja oli varoittanut tarkastuksesta joka kämpässä pidetään tänään ja meidän pitää kantaa pullot&tölkit pois.

Olimme säilöneet kaikki pullot ja tölkit, tavoitteena luoda massiivinen kokoelma mutta nyt sitten päästiin kantamaan niitä kierrätyspisteelle.

Ihana aamu.

No, missattiin sports&activities aamupäivällä mutta kuulemma siellä tanssittiin kyproslaisia kansantanhuja ja pelattiin futista sekä krikettiä. Vähän harmittaa ettei päässyt kokeilemaan krikettiä.

Siivojan kanssa heitettiin hyvää läppää (mahtava mummo!) ja sitten vain mökötettiin omissa huoneissa. Viiden aikoihin havahduin todellisuuteen - ulkovaatteet päälle ja menoksi, sillä 17.30 lähti bussi kohti Lidliä ja Tescoa.

No, bussi oli reilusti myöhässä mutta päästiin kuitenkin Jonin kanssa shoppailemaan. Lidli oli tismalleen samanlainen kuin Suomessa, paitsi viinahylly oli huvittava lisä.

Tesco on paikallinen Citymarket/Prisma-ketju. Kauppa oli valtava ja valinnanvaraa paljon.

Ostokset:

Lidl:

Chesse Ploughmans
White Pepper
Paprika Powder
Black Pepper
KormaCurrySauce
Medium Curry Sauce
Cooked ham
Tuna Steaks Br.
Tuna Steaks Br.
Ravioli bolognese
Iceberg Lettuce
Salad Tomatoes
TOTAL: 9.29£

Tesco:
Embassy No.1 @2
Sprite
Sprite
Products
T Stron Cider
Diet Coke 2LTR
Sourz Apple
Yeo Valley Yoghurt
W/Meal BRD
Frozen Pizza
Cheese Slices
Tomato Ketchup
Pasta Twists
TOTAL: 37.68

Joo, no toi lista ei välttämättä avaudu hirveästi. Mutta olihan kokemus. Ja tällä ruoka/juomamäärällä kyllä pärjää reilusti. Varsinkin kun Pasta Twists oli kolmen kilon paketti.
Ilmeisesti koulu on järjestänyt jatkossakin kerran viikossa bussikyydin Lidliin ja Tescoon. Jos joka toinen viikko käy siellä, niin saa ostettua kuivamuonat huokealla, sillä molemmat paikat ovat halvempia kuin tuo Co-op lähikauppa.

Istuttiin sitten iltaa Divessä ja kyllä huomasi porukasta että ollaan bailattu monta päivää putkeen. Suurin osa jengistä oli hyvinkin vaisuja. Ja kun huomasin että käteinen loppui (eikä Divessä käy kortti) päätin tulla mökille takaisin. Jos vaikka kerrankin pääsisi nukkumaan ennen puoltayötä. Edessä on kuitenkin kahdeksan bileiltaa, kunnes lopultakin varsinainen koulu alkaa.

Meinasi unohtua - huomenna tai viimeistään sunnuntaina saapuvat brittikämppiksemme. Pitäisi tulla yksi poika ja kolme tyttöä mutta varmuutta asiasta ei ole. Jokatapauksessa, toivottavasti ovat hyviä tyyppejä. Ja tuovat lisää astioita! Meillä ei ole edes paistinpannua eikä ole Jonin kanssa ostettu kun toivotaan että alkuasukkaat tuovat mukanaan. No joo, yhdessä tyttöjen kämpässä ei ole edes mikroa joten huonomminkin asiat voisivat olla.

Eikä meillä ole edes kokolattiamattoa kylppäreissä... :)

Tits & Ass

Pakko luoda ihan erillinen sivu brittityttöjen bilepukeutumisen analysoinnille.

Ensiksikin, kaikki tarinat mitä kuulin etukäteen pitivät paikkansa. Misut täällä eivät todellakaan pidä kynttilää vakan alla. Suomitytöt vaikuttivat nunnilta paikallisiin verrattuna. Illalla jo päätin että opiskelen suoraan PhD:hin asti täällä :)

Sukkanauhat näkyvillä hameiden alla, hameet ylipäätään järjestään vesirajaversioita, kaula-aukot erittäin avaria ja 99% korkokengät. Kampaukset isoja, vaatteet pieniä on selvästi tämän hetkinen trendi. Less is more.

Saas nährä kuinka poloiselle suomipojalle tässä käy. Silmänruokaa ainakin on tarjolla. Totta, keskivertobrittitytössä on hieman enemmän puristeltavaa kuin keskivertosuomitytössä, mutta ero ei suuren suuri ole.

Ja nyt sitten olen todistanut seksistisen ja sovinistisen luonteeni ihan kirjallisestikin.

Niin joo ja pojat pukeutuvat hyvin samalla tavalla kuin suomessakin. Eli ei huolta, ei tarvitse lähteä napapaidassa radalle. Ellei halua!

torstai 11. syyskuuta 2008

Viides ilta

Eli bilepäämajassa oli taas bileet. Mathias (ruotsista) ja Harry (saksasta) liittyivät joukkoon iloiseen. Luukutin Stam1naa ja Mokomaa kaikkien iloksi ja sitten jatkoin Loirin Iloisella Kulkurilla ja Lapinlahden Lintujen "Se Ei Käy" biisillä. Hiukan haastavaa kääntää biisit englanniksi mutta eiköhän vieraatkin tajunneet kappaleiden syvimmän olemuksen.

No, kympin aikaan hypättiin takseihin (jotka ovat naurettavan halpoja verrattuna suomeen) ja mentiin taas Sin-klubille. Ilmeisesti torstai on uusi perjantai sillä paikka oli TÄYNNÄ paikallisia. Ilman suurempia kommervenkkejä siirryttiin porukalla Bushwackersiin eli loppuyön klubille.

Sekin saatana oli täynnä porukkaa. Sisään päästiin vielä aika kivuttomasti mutta baaritiski ja tanssilattia olivat molemmat ahdettu täyteen. Kuten myös röökipaikka ja terassi ja käytännössä jokainen soppi.

No, jorailtiin aikamme ja riivasin brittipoikia jotka yrittivät suht' epätoivoisesti iskeä suomityttöjä. Ja lopulta päätettiin lähteä osalla porukkaa kampukselle. Ei napannut leikkiä isoveljeä tänään joten karkasin Subwayhin ja siitä Jonin, Hannan ja Heidin kanssa kampukselle. Taksikuski oli mahdottoman mukava ja jakoi käyntikorttinsa meille kaikille.

Ja nyt totean että olen wevy wevy dwunk ja ysiltä pitäis olla jossain sport-infossa. Toivottavasti juostaan Cooperin testi. Olo on mitä parhain sitä varten. *huoh* Ei vanha taida jaksaa enää, ehkä pakko levätä jotta jaksaa tuon pian alkavan Freshers Weekin eli fuksiaisviikon.

Hyvää yötä, käsille työtä!

Viides päivä

Jooh, nyt nukuin sitten ensimmäisen kerran pommiin. Univelkaa olikin jo kertynyt.

Havahduin kymmenen aikoihin ja raahauduin suihkuun. Olin juuri saanut hiukset pestyä kun suihkuvesi muuttui tulikuumaksi. Vaikka kuinka yritin ja odottelin, sitä ei saanut kylmemmälle. No, ei auttanut muu kuin hoitoaine päässä ja saippuat kainaloissa kirmata toiseen kylppäriin ja hypätä ammeeseen. Sieltä onneksi sai normilämpöistä vettä.

Heitin shortsit jalkaan ja kun Jonikin oli hereillä, käveltiin Student Unioniin, koska aikatauluun oli merkitty 09-11 ajaksi Student Union Induction. No, eihän siellä enää ketään ollut puoli yhdentoista aikaan.

Kierreltiin vähän aikaa ja International Centerin luota bongattiin Heidi ja Hanna jotka kertoivat ettei oltu menetetty mitään tärkeää aamulla. Kävin varaamassa ajan opintoneuvojalle, koska haluan muuttaa moduuleitani. Suunnittelin että pudotan sosiologian ja otan japanin alkeet tilalle. Sain varattua ajan jo tiistaille, 16.päivä. Kiirettä pitää näköjään.

Asuntolassa on kauhea hässäkkä kun koulu valmistautuu brittien tulvaan. Palohälyttimiä ja roskiksia vaihdellaan, kokolattiamattoja puhdistetaan, huonekaluja uusitaan yms jne etc.

Testasin eineslasagnen ja eipä ollut kummoinen, tosin hintakin oli muistaakseni alle kaksi puntaa. Onneksi lähikaupasta saa banaaneja halvalla. Tällä tahdilla muutun apinaksi ennen joululomaa.

Kävin hakemassa postin ja Lloyd's pankki oli lähettänyt kaksikin kuorta. Nyt mulla sitten on englantilainen pankkitili ja -kortti. Prlk, melkein kaikki ovat saaneet tulokset eilisestä englannin tasokokeesta mutta meikäläisen hotmail se ammottaa tyhjyyttään. No, ei aina voi voittaa.

Iltapäivällä on edessä EU Grant and Student Loans -info meille EU-kansalaisille. Täytetään yhdessä opintolainahakemukset englannin valtiolle. Illalle ei ole suunniteltu ihmeempää, mutta varmasti jotain keksitään.

Päivitys klo 19:30.

Lainahakemus aikalailla täytetty. Olipas oikein byrokratian huipentuma. Flat 24:ssa on jälleen bileet eli pitää siirtää läppäri musakoneeksi tupakeittiöön. Osa tytöistä tykkäsi viime yön klubeista niin paljon että mennään niihin tänään uudestaan. Ja allekirjoittanuthan on aina valmis!

Neljäs ilta

Wuuhuu. Olipas villi ilta.

Mentiin kasin maissa Diveen joka on kampuksen opiskelijabaari. Paikalla oli muutamia alkuasukkaita katsomassa futista mutta suomalaiset täyttivät yläkerran melko tehokkaasti. Strongbow muuten maistuu paremmalta täällä kuin Suomessa. Hassu juttu.

Kymmenen aikoihin Tuukka ja Theo tilasivat pari tilataksia paikalle ja matka jatkui Sin-klubille Worcesterin keskustaan. Paikka oli todella hieno mutta lähes autio ja se meni kiinnikin jo yhdeltätoista. No, saimme leimat käteen jolla pääsimme ilmaiseksi sisään seuraavaan paikkaan. Nimeä en juuri nyt muista. Aika perusklubi, tosin tanssilattia oli kohtuullisen tilava. Tosin porukkaakaan ei hirveästi ollut. Tuukka kertoi että yleensä paikka on niin täynnä että ahdistaa. Eli kun brittiopiskelijat saapuvat, klubbailu saattaa jäädä. Ehkä hyväkin sillä poltin about 30 puntaa illan aikana.

Suomitytöt olivat suuressa suosiossa brittipoikien keskuudessa ja me suomipojat saatiinkin muutamia kateellisia/myrkyllisiä katseita mutta sen vakavampaa ei sattunut. Kaikilla oli hauskaa. Romanssiakin oli ilmassa, tosin ei meikäläisellä koska pääsin nopeasti isoveljen rooliin. No, ainakin tuli tanssittua kunnon hiki päälle.

Baarimaijan mielestä valkovenäläinen tarkoittaa Bacardia whiskylasin pohjalle parin sentin verran "and that's that". Veloittikin vielä yli kaksi puntaa moisesta. No, enpä tilaa toiste. Tosin Tuukka tarkensi että baarimaijat tekevät drinksuja suhteellisen mielivaltaisesti - joissan baareissa saa oikein, toisissa eteensa saa randomilla jotain. Hyvä tietää.

Miesten vessassa oli pöytä täynnä hajusteita ja yön timo jakamassa käsipyyhkeitä. Kun heitin punnan tarjottimelle, kaveri suihkutti vielä kunnon parfyymit kaulalle ja haaroväliin. Jos en olisi nähnyt paikallisten tekevän samaa, olisin saattanut saada kohtauksen. No, maassa maan tavalla joten kerrankin mun farkkujen vetskari tuoksui hyvältä.

Paikka meni kiinni kolmen aikoihin. Hitaita ei soitettu, niiden tilalla tuli pari jotain Eppu Normaalin brittivastinebiisiä joissa kaikki lauloivat mukana. Valomerkki tuli viisi minuuttia ennen sulkemista. Keräsin iloisen laumamme kasaan ja Theo (vanhempi suomalaisopiskelija) opasti meidät Efen Chicken, Pizza, Burger & Kebab Houseen, jossa kolme karvakouraa teki mahtavat mätöt. Söin ½ paunan beef burgerin ja kyllä lähti nälkä. Taksimatka takaisin kampukselle maksoi vain 1,50 puntaa - kyllä tilataksit ovat luojan lykky.

keskiviikko 10. syyskuuta 2008

Neljäs päivä

Heräsin sitten 0843. Kännykkä oli huutanut kahdeksasta asti. Pikainen hampipesu, vaatteet niskaan ja pää kolmantena jalkana Career Centerin infoon. Kapula oli melkoinen, takana ~4 tunnin yöunet. No, infossa neuvottiin kuinka hakea National Insurance Numberia jota tarvitsee laillisesti töissä käyntiin.

Puolen tunnin tauko, ehdin syödä kinkku&juusto piirakan ja sitten Language Centerin infotilaisuuteen, joka huipentui kokeeseen. 60 "täytä viiva oikealla sanalla" kysymystä ja 250 sanan essee eli yhtäkuin tasokoe. Samalla muuten päätin että alan opiskella japania. Jokatapauksessa, olin nopeasti valmis joten pääsin takaisin omaan mökkiin tekemään välikuolemaa. Joka on hyvä asia, etten ole niin krapulainen kun klo 14 on poliisin Laki Ja Sinä -luento.

Tuukka uhkaili eilen illalla että tänään roudataan porukka jollekin klubille tanssimaan. Pitää kerätä voimaa...

Päivitys 16:30

Jooh, tunnin nokoset teki terää. Poliisi ei päässytkään paikalle, joten palasin kämpille ja Jonin kanssa siivottii eiliset jäljet. Allekirjoittanut jopa tiskasi. Nerokasta kun täällä ei ymmärretä astiankuivauskaapin päälle. Pestyt ja huuhdellut astiat pitää laittaa muoviseen ritilä-lootaan joka sitten seisoo tiskialtaan päällä. Tai vaihtoehtoisesti kuivaisi pyyhkellä mutta moista ei ole vielä hankittu.

Polkupyöräkauppiaskin ilmaantui kampukselle mutta halvin pyörä maksoi 70£. No thanks. Keräilin lisää puhelinnumeroita porukalta. Seitsemältä alkaa vaihto-oppilasinfo, jonka jälkeen mennään porukalla The Diveen, joka on kampuksen baari. Sattumalta se myös avataan tänään.

Testasin myös einesruokia - Co-opin perunamuhennos jauhelihalla ja ruskealla kastikkeella maistuu yllättäen pitkälti samalta kuin Saarioisten vastaava. Banaani jälkiruuaksi ja taas mennään.

tiistai 9. syyskuuta 2008

Kolmannen päivän ilta

Dodih. Kello on tällähetkellä 0258 ZULU eli paikallista aikaa.

1) Kylpyamme on järjettömän pieni ja matala. Varaventtiili on lisäksi niin matalalla että yksi neljäsosa ammeesta jää käyttämättä. Amme-kylppärissä (meillä on siis periaatteessa kolme kylpyhuonetta) ei myöskään ole lattiakaivoa eli vesi jää lainehtimaan lattialle jos sitä roiskuu yli. Nerokasta.

2) Kaikissa lavuaareissa vesihanat ovat aivan liian lähellä altaan reunaa. Käytännössä hierot märkiä sormia lavuaarin takareunaa vasten.

Enivei, kylvyn jälkeen lähdettiin Jonin kanssa Welcome-partyyn. Juhla oli alkoholiton. Ensin International Centerin rouva puheli lämpikseen, sitten Kyproslaiset kundit esittivät kansantansseja. Pojat olivat itseasiassa hyviä. Käytiin röökillä ja terästin appelsiinimehuni taskumatista votkalla.

No, seurasi seurustelua ja yleistä scheissen jauhantaa joka huipentui Chrisin yllätykseen. Koko sali nousi seisomaan ja lauloi "Happy Birthday" to me. Eikä siinä kaikki, ne olivat hommanneet kakun ja puhalsin sitten kynttilät samantien. No, heti perään suomalaiset halusivat että kaikki laulavat vielä uudestaan suomeksi. Täytyy sanoa että olin kohtalaisen sanaton ja lähes punastuin. No, ruoka loppui ja päätettiin siirtyä bilepäämajaan jatkoille.

Joni ja Emmi ja Noora ja kai pari muutakin olivat karanneet aiemmin joten kun tulin kämpille niin ilmapalloja oli siellä ja täällä ja juhlat alkoivat tosissaan. Paikalle änkesi illan mittaan vaikka ketä - hauskaa oli kyllä!

Ainakin siihen asti kunnes joku bangladeshiläinen kaveri jäi kiinni juomien ja röökien varastelusta. No, olin ystävällinen ja ajattelin että se oli vain sekaannus kunnes paljastui ettei kukaan tunne kaveria eikä hän ilmeisesti ole edes opiskelija koulussa. No, häädin jampan helvettiin ja bileet jatkuivat. Lopulta, tuossa kahden aikoihin aamuyöstä, kaikki muut olivat kadonneet mutta Harryn ja kahden bulgarialaisen tytön kanssa keskusteltiin vielä Disneyn animaatioista ja elokuvien dubbauksesta sekä tekstityksestä ynnä muusta järkevästä.

Jokatapauksessa, SUUUUUUUUUUUUUURI KIITOS kaikille suomalaisille - oli unohtumattomat synttärit! Ja joo, viiden tunnin päästä kello herättää työpaikkainfoa varten, jonne kieltämättä pitäisi selvitä. Kovaa on opiskelijan elämä.

Kuvat ilmaantuvat Facebookkiian piakkoin. Hyvää yötä, käsille työtä.

Kolmas päivä

Smirnoffista johtuen kolmantena päivänä ei tullut tehtyä aamulenkkiä. Suihkusta tuli edelleen kuumaa vettä. Taivaalta tuli kylmää vettä sitten vähän reilummin. Ei taida tulva laskeutua vielä vähään aikaan.

Jengi raahautui Worcester Roomiin Banking Fairia varten. Kolme pankkia esittäytyi - NatWest, Lloyd's ja joku kolmas. Valitsin Lloyd'sin Classic-tilin koska siitä ei mene kuukausimaksuja. Sain T-paidan koska olin ensimmäisten joukossa. Suurin osa suomalaisista valitsi Lloyd'sin, muitten pankkien virkailijoiden harmiksi. Tilin avaaminen ei ollutkaan ihan simppeliä, turhan paljon byrokratiaa siinäkin.

Äsken tapasin siivoojamme. Äksy vanha täti. Rakastuin heti. Tomera täti ilmoitti heti kättelyssä että "I'm strict and won't stand for foolery over here!" Mahtavaa. Rouva lupasi hoitaa meille astianpesuainetta ja tiskiharjan. Päästään siis vihdoinkin Jonin kanssa hommiin.

Banking Fair jatkuu klo 1300 asti eli mulla on tässä vapaata. Porukka suunnitteli kauppareissua, pitää liittyä joukkoon iloiseen, ainakin alkoholia tarvitaan lisää kun kerran International Inductment viikolla ei iltaisin muuta tekemistä ole. Tai sitten voisi olla absolutisti. Yeah, right!

Iltapäivällä on kirjaston esittely, asuntolainfo ja joku tervetuloa-juhla jonka ovat järjestäneet ne opiskelijat jotka tulivat kuukausi sitten tänne opettelemaan kieltä. Onneksi pakkasin taskumatin mukaan, taidan vähän terästää boolia...

Päivitys 16:57 paikallista aikaa.

Käytiin kaupungilla. Sain taskukellon korjattua (5£) ja söin kinkku-salaatti-tomaatti sämpylän (1.99£). Jatkuva kävely alkaa tuntua jalkapohjissa kun noi tyylikkäät sämpylät eivät todellakaan ole hyvät kävelykengät pidemmän päälle. Kirjasto ja ATK-palvelut -esittely oli tehokkaan lyhyt, vain 25 minuuttia. Suomalaiset hieman meinasivat torkahdella, auditorian tuolit kun olivat erittäin pehmoisia. Sen jälkeen oli asuntolainfo jossa itse meinasin simahtaa kun täti selittää unettavalla äänellä itsestään selvyyksiä. Samalla selvisi että koko kampus on savuton alue. No, kahdesti olen morjestanut vartijaa rööki huulessa ja vastaus on vain ollut: "Raight mate". Joka on slangia ja tarkoittaa "Are you alright, mate?" Eikä itseasiassa ole edes kysymys vaan vain toteamus.

Poissaollessamme siivoojatäti oli tehnyt uskomattoman palveluksen - rouva oli tiskannut kaikki astit yms, kuivannut myös ja laittanut paikoilleen ja lopuksi jättänyt pesuaineen ja pesusienen! Täytyy ostaa pullo punkkua ja ruusu kaupanpäälle kiitokseksi. Tosin oli todennäköisesti ensimmäinen ja viimeinen kerta mutta silti.

Kohta koeponnistan kylpyammeen ja seiskalta alkaa ne pirskeet. Bilepäämajassa on jatkot ja juhlakalu on tietysti synttärisankari itse. Ja jos Joel lukee tätä, niin tarvitsen sitä pukua lauantaina 20.päivä eli pistäs se mutsilla oleva pussi postiin mahdollisimman pian, kiitos!

maanantai 8. syyskuuta 2008

Toisen päivän ilta

No syntyihän sitä elämää. Skipattiin Jonin kanssa "life with different cultures" luento koska oltiin laiskoja. Ihmeteltiin miksei asuntolassa ole ketään. No, hetken päästä Pianotyttö, Emmi ja Noora saapuivat paikalle ihmettelemään samaa asiaa. Päätettiin porukalla ottaa tilanne haltuun suomalaiskansalliseen tyyliin, eli ryhdyttiin ryyppäämään. Kaksi tuntia myöhemmin 98% suomalaisista oli mystisesti löytänyt tiensä Flat 24:een eli bilepäämajaamme.

Eli ilta oli oikein hauska ja onnistunut. Näin toisena iltana ei ollut enää tietoakaan vaivautuneista hiljaisista hetkistä - osittain siksi että porukka oli enemmän kännissä. Ehkä. Ehkäpä!

Jokatapauksessa oli ratkiriemukasta. Paljastin synkän menneisyyteni samalla, eikä se herättänyt edes kovin suurta kiinnostusta muussa porukassa. Oi aikoja, oi tapoja.

Hiljakseen jengi väheni ja näin kellon lyödessä 01:30 paikallista aikaa, siirryin makkariin läppärin kera (jota käytettiin musiikin kuunteluun tupakeittiössä) ja päätin päivittää blogia pikaisesti ennen nukkumaan menoa.

Eroja Suomen ja Englannin välillä:

1) Liikenne väärällä puolella katua
2) WC-pöntöt matalemmalla
3) Lavuaareissa kaksi hanaa, toinen kylmälle ja toinen kuumalle vedelle. Joudut vaihtamaan käsiä hanojen alla ripeään tahtiin saavuttaaksesi optimaalisen veden lämpötilan
4) Suihkussa hanaa alaspäin kääntämällä saa suihkun päälle
5) Energian säästölampuista ei kukaan ole kuullutkaan
6) Ruokien ravintosisältö on ilmoitettu uskomattomalla tarkkuudella
7) Keittiössä ei ole kuivauskaappia
8) Sähköpistorasiat ovat käsittämättömiä kolmiopiikkejä
9) Kaikissa pistorasioissa on erikseen ON/OFF-kytkin
10) Liikennemerkkejä eri tilanteisiin on valtavasti enemmän, suurin osa turhia
11) Jaardit, tuumat, jalat ja paunat ovat epätieteellisiä ja hölmöjä mittayksiköitä. Lisäksi tähän mennessä tuntuu siltä että brittien mielestä jaardi=metri tai sitten kaikki arvioivat etäisyydet pahasti alakanttiin.

Siinäpä taas hieman epämääräistä ajattelua. Hyvää yötä, käsille työtä.

Toinen päivä

Dodih, toinen päivä Worcesterissa lähti räväkästi käyntiin kun heräsin epämääräisestä painajaiseseta 6:45. Herätyskello olisi soinut vasta kahdeksalta. Totesin että ei oikeastaan enää nukuta joten shortsit jalkaan ja baanalle. Hölkkäsin pääportin kautta kadulle ja ajattelin kiertää sivuportille ja sen kautta takaisin kotia. No, puolivälissä matkaa käännyin väärälle kadulle, päätyen lopulta pikkuisille pihakujille ihmisten ihmeteltäväksi. Suuntavaisto oli jo komeasti sekaisin joten päätin palata omia jälkiä pitkin takaisin. Huiman hölkän pituudeksi tuli varmaan kilometri.

No, suihkun jälkeen (jossa en saanut kylmää vettä!) vaatteet niskaan ja pihalle ihmettelemään. Kampus alue vaikutti aamun valossa paljon mukavammalta kuin edellisenä iltana. Jonikin tuli pihalle joten lähdettiin yhdessä Receptioniin tekemään ilmoitusta rikkinäisestä suihkin ovesta ja pimeästä käytävälampusta.

Ysin jälkeen kaikki ulkomaalaiset, uudet opiskelijat kerääntyivät Worcester Roomiin jossa International Team toivotti meidät tervetulleeksi ja saimme ensimmäisen sekä viimeisen ilmaisen aamiaisen (pekoni+tomaatti hodareita tai juusto+tomaatti hodareita sekä vesimelonia).
Kuuntelimme kolmisen tuntia luentoja, myös koulun rehtorilta eli Vice-Chancellorilta. Aamupäivä huipentui opastettuun kierto"ajeluun" ympäri kampusta. Yllättävän paljon tiloja on ahdettu melko pienellä alueelle.

Ja prlk, kuntosali ei olekaan ilmainen vaan maksaa 50£ per lukuvuosi. On se kortti kai silti ostettava jos tässä rantakuntoon aiotaan ikinä päästä. Muutoinkin olen huomannut että lähes kaikki on kalliimpaa kuin Suomessa. Paitsi alkoholi baarissa. Se on lähes naurettavan halpaa - melkein kaikki juomat ovat alle kolme euroa. Sain myös kuulla että lähin uimahalli on juna-aseman takana. Pitää käydä katsastamassa paikka.

Ei ollut nälkä lounasaikaan joten viisi meitä suomalaisia lähti etsimään Home Basea ja PC Worldia. Käännyttiin heti alussa väärään suuntaan joten päädyimme kävelemään iloisen, ehkä viiden kilometrin lenkin kun ei ensin tajuttu eikä sitten uskottu että ollaan hakoteillä. No, lopulta paikka löytyi ja sain vihdoin adapterin ja kunnon pyyhkeen. Jeps, sillä läppärin mukana tullut britti-kaapeli ei toiminutkaan ja "pyyhepussi" jonka otin Suomesta mukaan sisälsikin kaksi käsipyyhettä. No, kyllä nekin tulevat tarpeeseen.

Pikainen tankkaus McDonald'sissa. Big Tasty maistuu ihan samalta kuin miltä muistelin sen Suomessa maistuneen. Kävelymatka takaisin koululle oli huomattavan lyhyt verrattuna menomatkaan. Visiitti Co-opissa ja nyt kannoin jopa ihan elintarvikkeita alkoholin lisäksi kampukselle. Brittieineksissä muutoin on äärimmäisen tarkka ravintosisältö joka on ihan tuotteen kannessa helposti luettavissa. Jopa leipäpusseissa. Sietäisi olla Suomessakin.

Nyt olen sitten naputellut konetta pari tuntia. Lukenut mailit ja webbisarjikset ja Facebookin. Ja päivittänyt tämän blogin.

Tämän illan suunnitelmissa ei ole ihmeempiä tosin ehkä kokoonnutaan taas Suomi-porukalla - jos vaikka saataisiin muitakin kansainvälisiä mukaan.

Ensimmäinen päivä

No niin, se on lähtöpäivä! Yhtä kuin seitsemäs syyskuuta ja sunnuntai.

Heräsin joskus puoli kasin maissa huonosti nukutun yön jälkeen. Viimeiset valmistelut, tavarat kasaan, aamupala huiviin ja autolle. Mutsi hyppäsi pelkääjän paikalle. Matka lentokentälle sujui hyvin, ilman sen ihmeellisempää. Lentokentällä sitten tavarat kantoon, mutsi vei auton pois ja minä tallustin check-in:iin.

Check-in oli nopeasti ohi, luovutin matkalaukun ja jatkoin salkun ynnä läppärin kera turvatarkastukseen. Ja sitten alkoikin sellainen savotta että heikempää hirvittää.

Ensin Securitas-äijä takavarikoi dödöpulloni koska se oli "liian korkea". Ok...
Reppu läpivalaistiin ja summeri soi. Nuori kundi keräsi tavarani sivummalle ja aloitti repun tyhjentämisen. Siinä sitten ihmeteltiin yhdessä miten paljon olin saanut roinaa survottua Panssariprikaatin reppuun. Ja kuinka en ollut lainkaan ajantasalla lentojen turvamääräyksissä.

Kielletyt esineet repussa:

Kuusi pulloa nesteitä
Kirjeveitsi
Leatherman

No, sitten ei auttanut muu kuin ottaa läppäri turvaan kainaloon ja palata repun kanssa lähtöselvitykseen. Tyttö siellä ei onneksi inissyt mitään vaan laittoi repun myös ruumaan kiltisti. Takaisin turvatarkastukseen - piippasin uudestaan metallinpaljastimessa ja uusi kopelointi. Nyt sentään pääsin jatkamaan matkaa.

Portilla 30 oli jo muita suomalaisia joten liityin heidän joukkoonsa. Nimiä kuulin ja unohdin samantien.

Lentomatka sujui tyypillisesti. Suomalaisilla piloteilla oli selvästi kiire sillä sekä nousu että lasku hoidettiin vauhdilla - kone nousi todella jyrkässä kulmassa ja laskeutuessa jarrutettiin niin reilusti etten meinannut pysyä istuimella. Pelailin läppärillä kunnes sen akku tyhjeni ja kolmannen tunnin jouduin lukemaan Blue1:in tekohilpeää asiakaslehteä. Onneksi sain Tuukalta Iltalehden.

No, Heathrow oli juuri niin valtava kuin odotinkin. Ja ainakin ilmasta Lontoo ja Englanti ylipäätään näytti hyvin brittiläiseltä. Löydettiin Brysselistä tullut Heidi ja pari Bulgarian vahvistusta ja päästiin porukalla bussiin jonka koulu oli lähettänyt meitä varten. Kuski oli leppoisa 40+ viiksivallu jonka kanssa turisin Englantia ja Eurooppaa uhkaavasta lamasta, polttoaineiden ja tupakan hinnasta ja Englannin säästä sekä opiskelijoiden osa-aikatyö mahdollisuuksista. Bussimatka kesti noin kaksi ja puoli tuntia, mukaanluettuna vartin vessatauko.

Worcesterissa sitten Severn-joki oli tulvinut joten bussi sompaili hieman ennenkuin löysi tien koululle. Itse koulu sijaitsee harjulla joten täällä eivät jalat kastu. Bussi tyhjentyi tyrmistyneistä suomalaisista. Kampus ei näyttänytkään niin hienolta kuin kuvissa. Tuukka (vanhempi opiskelija joka toimi oppaana) opasti meidät Reception-tiskille jossa saatiin hekotella kun alkuasukas yritti ääntää meidän nimiä tervetuliais-pakettian kyljistä. Lopulta kaikki saivat kuorensa jotka sisälsivät yleishyödyllisiä papereita sekä avaimet omaan kämppään.

Joten allekirjoittanut asuu tätä nykyä Wyvern Hallissa, Flat 24 ja Room 1. Kaverina on Joni Mikkelistä, Room 3. Ja viikonloppuna pitäisi tulla neljä brittiä lisää.

Kämppä on suomalaisen mittapuun mukaan varsin askeettinen ja kylmä.Varsinkin kun oli ehtinyt tottua mutsin 24-asteiseen huoneistoon. Vessa, suihkuhuone ja kylpyhuone ammeella ja toisella pöntöllä eli hygieniatilaa riittää. Puhdistusaineen haju oli vahva mutta sehän on vain hyvä asia. Keittiöstä löytyi kolme jääkaappia ja pikkupakastin. Keittiö oli myös remontoitu äskettäin. Lautasia ja laseja ei ole kuin pari hassua mutta haarukoita yms on valtava läjä. Harmi vain että todettiin Jonin kanssa että ne pitää kaikki pestä ennen käyttöä. Astianpesuainetta tai tiskiharjaa ei sitten löytynytkään.

No, reilun tunnin päästä suomalaiset kokoontuivat ja Tuukka johdatti meidät kaupungille. Loyd's niminen paikka ruokki ja juotti meitä (pieni lihapullapasta pepsillä 5,04 puntaa jota jatkoin nautahampparilla Strongbowin kera 4,91 puntaa). Porukka väsähti nopeasti joten käveltiin Co-opin kautta kampukselle. Co-opista (paikallinen Siwa) porukka osti vaikka mitä. Itse ostin 2L kokiksen ja tarjouksesta löytyi Smirnoff Ice+Bacardi Breezer Orange pullot (Buy 2 for ONLY 5£! Ja pullot olivat siis 70cl kokoisia).

Kampuksella julistin että Flat 24 on jatkopaikka joten ostosten purkamisen jälkeen suomalaiset kokoontuivat taas, nyt mun ja Jonin tupakeittiössä. Ilokseni totesin taas että tyttöjä on tuplasti enemmän kuin poikia. Juttua riitti vaikka välissä aina hiljennyttiinkin - olihan suurin osa toisilleen ennalta tuntemattomia ja ainoa yhteinen asia oli tämä Worcesteriin lähtö. Puolen yön maissa porukka alkoi vähentyä ja yhden aikaan petasin lopulta sängyn ja ryömin peiton alle. Onneksi koulun tarjoama peitto on iso ja lämmin, sen alla kelpaa nukkua.

Läksiäiset

Pidin läksiäiset itselleni ravintolalaiva Wäiskissä perjantaina 5 päivä. Erinomainen paikka, ei etukäteismaksua vaan 300 euron myyntitakuu.

Kutsuin paikalle aivan järjettömästi porukkaa. Paikalle saapui varmaan 20-30 henkeä kaiken kaikkiaan - en ole aivan varma määrästä kun en pitänyt nimenhuutoa, osa tuli kavereiden kanssa ja osa vain piipahti. Jouduin ostamaan peräti kaksi juomaa itse, muutoin minulle tarjottiin koko ilta. Eli suuri kiitos kavereille!

Ja olin myös vewy vewy dwunk.

Enivei, ilta päättyi turvallisesti mutsin sohvalle koisaamaan. Ja lauantaina oli sellainen krapula että oksat pois. Mutta sellaista on elämä!

perjantai 5. syyskuuta 2008

Tähtien Rahastus (tm)

Eli kävin katsomassa uusimman Star Warsin - The Clone Wars.

1) Miksi taisteluroboteilla pitää olla persoonallisuus joka vain haittaa ensisijaisen työn tekemistä?

2) Miksi robottien aseet eivät ole sisäänrakennettuja?

3) Miten valonnopeudella liikkuvaa lasersädettä voi väistää vaikka ei edes ole Jedi?

4) Miksi avaruudessa kuuluu ääniä, vaikka siellä ei ole ilmaa jossa ääniaallot liikkuisivat?

5) Miksi lasertykissä on rekyyli?

6) Miksi huipputekniset armeijat (kloonit ja droidit) taistelevat ilman minkäänlaista, alkeellisintakaan käsitystä taktiikasta tai strategiasta?

7) Miksi Anakinille piti lykätä ärsyttävä teinityttö padawaniksi?

8) Miksi Padawan on ihan yhtä kova taistelemaan kuin Jedimestarit?

9) Miksi tunnusmusiikki oli miksattu uuteen uskoon?

10) Miksi alussa oli flashback-kohtaus eikä perinteistä tekstiä?

11) Miksi minä maksoin 6,50€ tästä paskasta?

12) Miksi tämä elokuva edes tehtiin?

Siinäpä kysymyksiä joita heräsi leffan jälkeen.

Alku

Jep jep, tästä se alkaa. Meikäläisen oma blogi. Wuuhuu.